Yhteinen
mittaristo
terveydenhuoltoon

Tulisiko ottaa mallia ilmailusta, jossa data jo mahdollistaa turvallisuuteen liittyvien trendien havaitsemisen?

Valtioneuvoston kanslian julkaisema ”Ehdotus sosiaali- ja terveyspalveluiden uudeksi kansalliseksi mittaristoksi” (Valtioneuvoston kanslia 2017) tarkoittaa laadun ja turvallisuuden kannalta seuraavaa: Laadun ulottuvuuksia on kolme: turvallisuus, saatavuus ja asiakaskokemus. Potilasturvallisuuden seuranta on kansallisella tasolla ailahtelevaa. Yhteismitallista järjestelmää tai mittareita ei ole olemassa. Mittareiden kehittäminen nähdään tässä vaiheessa jopa liian haastavana. Sen sijaan haluttaisiin luoda ”viitekehys”, jossa mittareiden kehittämisen sijaan painopistealueena koetaan turvallisten toimintatapojen kehittäminen ja niiden noudattamisen seuraaminen.

Ilmailu koetaan edelleen edelläkävijänä, josta voidaan ottaa mallia. Muun muassa tarkistuslistan käytön laajentamista kannatetaan. Valtioneuvoston ehdotuksen mukaan ”Turvallisuuden osalta keskeisin kehittämiskohde liittyy turvallisuuden viitekehyksen rakentamiseen. Tässä voidaan mallina käyttää ilmailun kolmitasoista kehikkoa. Tämän lisäksi tulee kehittää mittareita ja seurantaa siihen, miten turvallisia, ennakoivia toimintatapoja noudatetaan ja miten havaitut turvallisuuspoikkeamat johtavat muutoksiin toiminnassa ja toimintakäytännöissä.”

Datasta apua?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vuonna 2017 toisen suomalaisen, sekä julkisen että yksityisen terveydenhuollon kannalta merkittävän teoksen nimeltä Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021. Julkaisu asettaa muun muassa seuraavanlaisia tavoitteita vuodelle 2021: ”Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäminen perustuu monipuoliseen ja yhtenäiseen seurantaan organisaatioissa. Organisaation käyttämät mittarit potilas- ja asiakasturvallisuuden seurantaan on määritelty. Niihin sisältyvät myös kansallisesti seurattavat mittarit.”

Ilmailussa on käytössä yhteiseurooppalainen tietokanta ECCAIRS, johon on koottu kaikki käyttöön otosta lähtien tehdyt poikkeamailmoitukset. Periaatteessa data siis mahdollistaa mahdollisten turvallisuuteen liittyvien trendien havaitsemisen. Käytännössä datan soveltamista turvallisuuden ennakoivaan kehittämiseen vaikeuttaa kuitenkin muoto, jossa tieto on saatavilla. Suuresta datamassasta saatavat tilastot jäävät karkealle tasolle. Tarkan kuvan saadakseen tutkija joutuu lukemaan raportit läpi ja luomaan siitä takautuvan tilannekuvan turvallisuustilanteesta.

Tilastoja kerätessään tutkija todennäköisesti törmää jatkossakin saman tyyppiseen haasteeseen terveydenhuollon poikkeamadataa tutkiessaan. Kansallisen mittariston laatimiseksi on hirvittävän paljon hyviä aikeita. Kuitenkin konkreettisen ja vertailukelpoisen mittariston sijaan on saatu aikaiseksi kulttuuri, jossa terveydenhuollon julkisella puolella yksi järjestelmä hallitsee poikkeamailmoitusten keräämistä. Mittariston puuttumista ei valitettavasti voi ratkaista muuttamalla yksi palveluntarjoaja monopoliksi. Parhaimmassa tapauksessa lähitulevaisuudessa Suomen terveydenhuollolla kuitenkin saattaisi olla käytettävästä tiedonkeräysmenetelmästä riippumattomat, yhtenevät mittarit, joista voidaan johtaa julkisesti jaettavaksi tietoa terveydenhuollon turvallisuudesta.

 

Kirjoittaja on Megical Oy:n Jussi Kajovaara, jolla pitkä tausta liikennelentäjän työstä ja turvallisuuden varmistamisesta niin ilmailussa kuin terveydenhuollossakin. Hän on toiminut 7 vuotta liikennelentäjänä Finnairilla ja yli 6 vuotta terveydenhuollon turvallisuusasiantuntijana.

 www.megical.com